sunnuntai 7. lokakuuta 2007

Gladiaattori vs. hai

Kävin lauantaina pikaisesti Turun kirjamessuilla. En ehtinyt ostaa mitään enkä kuunnella mitään esityksiä, mutta ainakin sain vähän ennakkotietoa Kreetta Onkelin kirjasta Kotirouva, koska Onkeli ja minä olimme samassa show'ssa. En ole lukenut muita Onkelin kirjoja kuin Ilosen talon, mutta se oli poikkeushyvä, sen muistan. Kotirouvakin vaikuttaa kiinnostavalta ja lisäksi ajankohtaiselta, kun sukupolveni naiset ovat nyt nähtävästi siirtymässä kotilieden ääreen työelämästä.

Tommi Melender on pitänyt osansa salaisesta lehmänkaupasta, ja bloggaa hyvin kauniisti romaanistani. Olen tosi otettu siitä, että hän kuvailee teemojen käsittelyä (myös) vakavaksi. Lihis tuntuu yleensä herättävän sen huomion, että onpas nyt hassua ja/tai riskaabelia, vaikka kirjoittaessani olin välillä hyvinkin vakavissani.

WSOY:n kirjailijalla on muitakin etuja paitsi takuuvarmat hyvät kritiikit, nimittäin kirjoja saa viedä (vähäsen) Bulevardilta kotiinsa ilmaiseksi. Kävin jonkin aikaa sitten hakemassa pinon. Keräsin pääasiassa hyllystäni puuttuvia perusteoksia, esimerkiksi Väinö Linnaa, Astrid Lindgreniä ja Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Aloin lukea ensimmäiseksi Ursula LeGuinin Maameren tarinoita. Se on vielä parempi kuin muistin. Uudempaa fantasiaa edusti pinossa Scott Lynchin Locke Lamoran valheet. Vilkaisin siitäkin alkua ja se lähti liikkeelle vetävästi, mutta alkoi sitten laahtata pahan kerran. Nyt olen siinä kohdassa, jossa naisgladiaattorit ja hait aloittavat taistelunsa ja siihen se taitaa jäädä. Tietääkö kukaan kummat voittivat?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tarkoitat tällä: "WSOY:n kirjailijalla on muitakin etuja paitsi takuuvarmat hyvät kritiikit"? Kyllä minä muistan montakin talonne kirjailijaa, jotka on pahasti lytätty. Vai tarkoitatko sitä, että kun teitä on niin paljon, niin kehutte sitten toisianne?

Mutta sinun kirjasi on varmasti hyvä ja ansaitseekin jokaisen kehun.

Miina Supinen kirjoitti...

Äh, se oli vain vitsi sen takia, että minä ja Tommi (joka on siis myös WSOY:llä) olimme juuri ylistelleet toinen toistemme opuksia. WSOY:n kirjoja revitään riekaleiksi ja vaietaan kuoliaaksi ihan yhtä lailla kuin muidenkin kustantamojen kirjoja.

Kiitos luottamuksen osoituksesta kirjani laadun suhteen. Toivottavasti pidät siitä!

hehku kirjoitti...

Moi!

Luin kirjasi, kun puoliso sai sen arvostelukappaleena. Pidin siitä, se oli hauska ja lukiessa nauratti! En malttanut vaihtaa sitä tenttikirjaan ennen kuin kirja oli luettu loppuun.

Kirjassa oli hauskaa huumoria ja välillä ihan hillittömiä kohtia. Älä sinä lähde siihen, että väheksyisit itseäsi humoristina tai huumoria kirjallisuuden lajina, vaikka Suomessa moni tuntuukin tekevän niin! On kovin ikävää, jos vain "vakava" kirjallisuus kelpuutetaan hyväksi.

Miina Supinen kirjoitti...

Moi Hehku! Ihanaa kuulla että tykkäsit kirjasta ja se nauratti.

Arvostan kyllä kovasti huumoria kirjoissa ja muuallakin. Minulla taitaa olla vähän totuttelemista humoristin rooliin, koska en ole oikein itse täysin tajunnut hauskaa piirrettä teksteissäni.