keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Verenhimo on ilmestynyt!

Vampyyriantologia Verenhimo on ilmestynyt ja valloittaa maailmaa valtaisalla volyymilla! Sitä on nähty jopa penaaleihin erikoistuneessa Kampin Suomalaisessa korkea pino!

Verenhimon on toimittanut ihana Juri Nummelin ja kirjoittajina on parikymmentä suomalaista kirjailijaa, mm. Juha-Pekka Koskinen, Johanna Sinisalo, Tiina Raevaara, Sari Peltoniemi, M. G. Soikkeli ja vaikka kuka ja minä. Mukana on myös muutama vanha novelli, mm. Mika Waltarin tarina nimeltä Tuijottavat silmät. Nummelin kertoo esipuheessa, että Waltari ja Tulenkantajat olivat aluksi kovastikin innostuneet kirjoittamaan fantasiajuttuja, mutta sitten he varttuessaan muuttuivat tylsiksi asiapenteiksi.

Oma novellini on nimeltään Kuristajakäärme, ja se sijoittuu ränsistyneeseen trooppiseen eläintaloon, jossa on esillä jättiläiskäärme, joka ei suostu syömään lihakania. Paikan omistaa mukava ja leppoisa mies, joka on rakastumassa kauniiseen työntekijäänsä.

Minulla oli novellia tehdessä aluksi vähän vaikeuksia. Tykkään kyllä vampyyreista, mutta minusta alkoi tuntua että aiheesta oli mahdoton keksiä enää mitään innostavaa ja uutta. Vampyyreista kun on kirjoitettu niin paljon. Tuntuu että perinteet ja kliseet kuormittivat aihetta pahasti.

Vampyyrit markkeeraavat - varsinkin nykyisin - lähinnä seksiä, mutta vaikka se onkin niin viihdyttävä tulokulma, en vaan mitenkään saanut näppiksestäni irti seksikstä vampyyrijuttua. Niinpä sitten mietin tematiikkaa pidemmälle ja eri suunnalta. Vampyyrithan ovat siitä hyviä, että ne voivat symboloida melkein mitä vaan. Lähdin miettimään verenhimon olemusta ja miettimään miten epäseksikästä se oikeastaan voisi olla. Ajattelin että vampirismi on myös oikein hyvä metafora riippuvuuksille. Joten sitten kirjoitin vampyyrijutun, joka kertoo rivien välissä kama- ja alkoholiriippuvuudesta ja siitä kuinka se ne tekevät ihmisistä (tai vampyyreista) ankeita kuoria.

En ole ehtinyt lukea vielä itsekään Verenhimoa, paitsi esipuheen ja Johanna Sinisalon hyvän novellin, koska tekijäkappaleet tulivat vasta eilen. Mutta olen saanut sen käsityksen, että se on aika pelottava!

6 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Mie en yleensä lue vampyyritarinoita, mutta tästä olen ollut jo etukäteen hurjan kiinnostunut. Suomalaisia huippukirjoittajia tekemässä yhteistä novellikokoelmaa ja vielä kun kerrot, että se on pelottava. Jännittävää! Toivottavasti kirjoitat myös oman arviosi :)

marjis kirjoitti...

Olenkin odotellut tätä kirjaa jo! Se on ehdottoamsti lukulistallani. Mielenkiintoisia kirjoittajia vampyyrien kimpussa!

Petri Haapa kirjoitti...

Ainoa vampyyri, joka koskaan on ollut olemassa, on Max Schreck ja hänkin on jo kuollut, joten vampyyritarinat eivät ole Nosferatun näkemisen jälkeen ylittäneet kiinnostuskynnystäni

Erja kirjoitti...

Kyl tää täytyy lukea, jos kerran vannot että nyt ei ole asiapentit asialla! Ihana sana, asiapentti.

Miina Supinen kirjoitti...

Joo, ei ole asiapenttejä! Ihana sana tosiaankin, mutta ei ole minun keksimäni. Taitaa olla Rosa Meriläinen jolta sen olen joskus lukenut tai kuullut.

Magdalena Hai kirjoitti...

Kuulostaa mielenkiintoiselta! Suomalaisilla on joka tapauksessa niin kummallinen mielenmaisema, että odotan tältä paljon. :)